tiistai 13. joulukuuta 2011

Runo harmaasta ja mustasta ja selviytymisen taidosta

Erämaan laidalta erämaan laidalle harmaata ja mustaa
Katoavaa valoa kituvaa elämää harmaata ja mustaa
Yöltä tuntuvia pimeitä päiviä vaisuja tunteita väsyneen naurua
Vaasankadun alussa Vaasankadun lopussa harmaata ja mustaa

Loputonta odotusta loputonta kaipuuta harmaata ja mustaa
Loskaa ja lätäköitä liukkaita kohtauksia harmaata ja mustaa
Lämpöä joka ei ylety luihin kuin kuolleen kosketus kadunkulmassa
Vaasankadun alussa Vaasankadun lopussa harmaata ja mustaa

Epätoivon laidalta toivon rajoille harmaata ja mustaa
Toiveissa mielissä päivänvalon paluuta harmaaseen ja mustaan
Öisin voi ainakin uneksia päivistä oikeista tunteista aidosta naurusta
Vaasankadun alussa Vaasankadun lopussa huhtikuun uhmaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti