perjantai 5. huhtikuuta 2013

Toinen runo liekistä, joka palaa loppuun

en tiedä heräävätkö ihmiset tavallisesti niin kuin minä herään
aurinko ohittaa kirkkaana marimekkoverhot vasemmalta ja oikealta
ja alan nähdä unia kuolemasta

yhteentoista mennessä ne on katsottu
kömmin sängystä ja kuolema
katson peiliin ja kuolema
avaan ikkunan ja sisäpihalla kahvittelevien entisten narkkareiden
karrelle palaneissa kaiken kertovissa lausunnoissa
kuolema

Sari,
sen takia minä kirjoitan
ehkä kuolen ennen kuin mitään julkaistaan
mutta epätäydellisyys on pahempi asia kuin kuolema.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti