Runo kaikesta, mikä leijuu katupölyn mukana ulottumattomiin

et ole itse valinnut mitään
tummanpunaiset jumalolennot karjuvat taivaalla
niillekö sinulla olisi mitään sanottavaa?
istut metroaseman sisäänkäynnillä ja luet kirjaa
tuuli heittelee sen sivuja mistään ei saa selvää
katupöly käy silmiin
yhtä tuskaa

illalla olet ylimielinen
illalla niillä on enemmän verhonaan
sytytät kuudennen kerroksen ikkunassa tupakan
tilanne hallinnassa pihalla ei ole ketään
tilanne hallinnassa ei karjuvaa jumalaa
sanat kirjan sivuilla
uskottavasti paikallaan

uskallatko nukahtaa?
ennen syvän unen vaihetta
sinut vietellään monta kertaa

heräät kauhuntunteeseen
entä jos vielä vuosien päästä
entä jos vielä vuosikymmentenkin päästä

et ole itse valinnut mitään
tummanpunaiset jumalolennot karjuvat suonissa
pakko on kuolla ja
sitä ennen on pakko
haluta