Ajattelen että seison Arabianrannassa
on syksy ja sade hakkaa kasvoja
täällä ei ole enää villihanhia
harmaata vetistä hylättyä joutomaata
entisen eedenin muistoja
viimeisinä kesän päivinä olin tässä
legopalikkatalojen ja meren välissä
tavallaan vajoamassa uniin
en muista mistä se ajatus alkoi
jostain suurelta taivaalta
kai huudettiin suureen ääneen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti