ajattelin toivon kuolleen aikaa sitten
jonain syysiltana väärässä seurassa
mutta kun etsii iltayöstä lepakoita
eikä löydä kuin valtavan Syksy Räsäsen kuvan
voi joutua tervehtimään muitakin kuolleita
ja kuoleman airueita
ja tämä kesä on ollut sadetta, kylmää
psykoosia lähenevää tyytymättömyyttä
puutarhakaupungin aaveita
mukanani tänne muuttaneita
ne on vielä kerran tapettava
tiedätkö missä olit silloin
kun istuit sateessa pusikossa
vain ajatuksen päässä Intiankadusta
taloista joissa soi harmaa jazz
tiedätkö kuka sen kissan päästi vapaaksi
ja tiedätkö, kuoliko se juostessaan Intiankadun yli
vai ennättikö se puutalojen turvaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti