Järvi on pitkä ja verrattuna siitä lähtevään jokeen kapea. Vastaranta näkyy sinisenä viivana, sellaisia Peltonen laveerasi ala-asteen toisella luokalla Poromiehentiellä kuvataidekerhossa. Se on siis kuvitteellinen vastaranta.
Onko se jossain tämän järven rannalla, se paikka, jonne oltiin ripustettu poronnahkoja kuivumaan? Entä se, kun Peltonen kastoi varovasti varpaansa veteen? Tämä ei voinut tapahtua ainakaan vuoden 1995 jälkeen. Peltonen muistaa varmasti lukeneensa sinä kesänä Ounasjärven rannalla Amerikan psykoa. Laakkoset olivat siellä, Ville oli ala-asteella, kuunteli jo Manowaria. Autius jäi mieleen. Se riippui poronnahoista, se oli elämä ja kuolema valtavana kontrastina, naurettavana.
lauantai 22. heinäkuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti