kaupungissa jossa ei ole juuri muuta kuin mäkiä
voi nousta varoittamatta auringonlaskuun
jalat tapaavat tyhjää
näkee valtavan punaisen pallon
kaikki muukin tulee vastaan
yllättäen kulman takaa
ja jos luulee menevänsä jonnekin
eivät ovet aukea kuitenkaan
menee samaan fado-ravintolaan kolme kertaa
paikka on täynnä, paikka on suljettu, paikka on täynnä
tai ei fadoa tänä iltana
Kävelen ylös
kävelen alas
ja olen tutun ginginja-kioskin luona
sekään ei ollut viimeksi tässä
kulman takana Restauradoresin metroasema
monumentaalinen keskusta
ja tässä pysähtynyt aika
olen muki kädessä pöydässä
minut ajetaan pois
se kuuluukin toiselle ravintolalle
niitä on tässä puistossa useita
ja rajat ovat hämäriä ja enemmänkin metaforisia
ginginjaa voisi juoda kuin mehua
täällä on kaikkialla usvaa johon voisi sukeltaa
se olisi oikeastaan asiaankuuluvaa
mitä muutakaan odotetaan yksinäiseltä
mantereen laidalla
mutta akku hupenee
elämänlanka
on palattava majapaikkaan
pidettävä järjestystä yllä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti