keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Runo eräästä

Nyt kun on aika päästää irti
niin otan vapauden muistella
Lepakkomiestä ja humalaista hymyä
sen yläkertaa ja mahdollista virhettä
taksia Punavuoreen ja sitä seuraavaa yötä

Sitä kevättä ja kesää
Ruttopuistoa ja Stagea
Pariisin Kevättä Sunny Sundayssa
Kahviloita Eirassa Tehtaankadulla
Patonkeja, piirakoita paperipussissa

Ihmisiä, iltoja, alkoholijuomia
Levyjä, kirjoja, kohtaamisia
Basen vessaa ja jonain iltana parveketta
Itäkeskusta ja Ramones-lakanaa
väärää kokoonpanoa

On paljon sellaista mitä ei nyt muistella
on Kalliota, Vaasankatua, ahdistusta
kevättä ja kesää jollaista
ei kenellekään voi koskaan toivoa

Nyt on silti nyt, ja ajatella:
kaiken paskan jälkeen on vielä
monta vuotta sinulle
ja muutama minulle
en ole vanki, en vanginvartija
kiitos sankaritar, ei millään pahalla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti