sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Runo epämääräisestä ja arveluttavasta ikävästä

Sinä olet jo kolmannen kerroksen kohdalla
eikä tämä ole ehkä viimeinen kerta
mutta miten seuraavaan voisi uskoa näin tyhjässä asunnossa
näin turhat unelmat ainoana seurana

Sille voi antaa nimiä
vitut sille voi
ei parhaallekaan ystävälle voi puhua asioista joita ei ole
niitä ei saa olla, ne ovat olemassa
vain tämän runon muodostamassa
valetodellisuudessa

Mutta: värit, hajanaiset muistikuvat
viime yön jumalille teurastettujen uhrien veri
kaikki se on kai täällä vielä huomenna

Ja romantiikka on sitä
että menee nukkumaan aikaisemmin nähdäkseen unia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti