Elokuun viimeisen yön heinikko haisi siinä
hieman joelta ja sinä olit joka tapauksessa
jokaisessa korressa
Meillä ei ole hiekkasärkkiä
on polku Vennivaaraan
maalaiskuntaa ei tehty sinun takiasi
Minä olen aina kasvanut niissä kohdissa
joissa sähköjohtojen takia on raivattu
kaistale maisemaan
Rumaa mutta totta
Niiden rivitalojen takapihoilta minä sinut löysin
Kerran istuit siellä märässä nurmikossa
annoin kättä ja nousit
sieltä ei palattu koskaan
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti