Minä en ollut siellä.
Minun silmäni tuijottivat vastaan
ja olin itse sohvan alla piilossa
mutta minä en ollut siellä.
Sinä osasit laskea kymmeneen
ja vielä kun aamu koitti
oltiin kahden käden sormissa
mutta minä en ollut siellä.
Minä tiedän että sinä näit taivaanrannassa
sellaisia punaisen sävyjä
että sinä kerroit niistä kaupungin keskustassa hyvin monelle
ja sinä luulit näkeväsi maailmanlopun
enkä minä tiedä maailmasta mitään
mutta minä en ollut siellä.
Silloin kun sinun etiketitön pullosi tyhjeni
ja öljy valui Eläintarhan skeittipuiston kohdalla jalkakäytävien ränneihin
silloin minä näin vaalean aaveen siellä missä entisen nesteen ääriviivat hämärtyy
siellä missä viisitoista museoraitiovaunua odottaa sivuraidetta
Minä näin sinut siellä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hieno blogi!
VastaaPoistaTiedät varmasti jo tämän:
http://aukea.net/
-mielestäni Suomen parasta modernia runoutta (sinun jälkeesi :P).
Arvaan, että runoilijat inhoavat vertailuja, silti joistakin runoistasi tulee mieleen Harri Holtinkoski.
t. Maria Karhu a.k.a Kukka
Kiitos!
VastaaPoistaEn oikeastaan lue lainkaan runoutta, joten en tunne sen enempää aukea.netiä kuin Holtinkoskeakaan. Mutta nythän voin niihinkin tutustua.
Olen aina kirjoittanut enemmän proosaa, ja tämä blogi syntyi jonkinlaisesta humalaisesta hybriksestä, ajatuksesta että minähän perkele kirjoitan runojakin. Sitten huomasin runoilun olevan hauskaa ja palkitsevaa. Jos jotain vaikutteita on, niin varmaan Eeva-Liisa Manner, 50-luvun Haavikko jne. Sen uudempaa en ole lukenut. Kaikenkarvaista hakukonerunoutta ja postmodernismia inhoan...
Viimeksi kun Aukeassa seikkailin, siellä oli muodissa yltiöpäinen (sulkeiden) (käyttäminen), joka on juuri sellaista itsekorostavan ärsyttävää (ultramoderniutta) jota (vierastan) minäkin.
VastaaPoistaTaidanpa ruveta ryyppäämään ja runoilemaan minäkin :)
t. sama
Sulkeet kuulostaa pahalta... Mutta tsekkaan tuon jossain vaiheessa silti.
VastaaPoistaMolemmat ovat hyviä harrastuksia!