sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Runo elokuvallisesta elämästä

Sinun on helppo hymyillä
kun kompastelet haihtuvassa humalassa
kengät ja sukat läpimärkinä
sohjossa ja paskassa yli Hakaniementorin
aamun ensimmäiselle bussille
tiedät että se vie minne vaan
ja kokemuksia,
särky tarkoittaa vain kokemuksia

Huominen unohtuu pian
eilistä ei koskaan ollutkaan.

Sinä naurat kun sinua käytetään
banaaleihin ja vastenmielisiin tarkoituksiin
sillä tiedät että särmät kuuluvat hyvään tarinaan
sinä et ole koskaan osannut ajatella
muuta kuin sitä tarinaa

Sinä hymyilet ja naurat ja olet vilpittömän hämmentynyt
kun ajattelet kaikkia niitä
jotka tyytyvät keskinkertaisuuteen
keskinkertaisiin voittoihin
keskinkertaisiin tappioihin
aamuvuoron makuiseen perusahdistukseen

Sinulle tämä kaikki on totta
tasan niin kauan kuin jaksat uskoa sen.
Yksikin lipsahdus
ja siltä jyrkänteeltä voi pudota kauan ja kauan
niin kauan
että ehtii miettiä
miltä tuntuu tuhoutua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti