lauantai 10. maaliskuuta 2012

Runo mustasta valosta, kalpeasta aamusta ja korttipakasta vuodesohvan takana pölyssä

kerro peilikuva aamukävelystä kirkkaana kesämaanantaina
peilikuva kerro siitä kuinka aurinko tekee Hämeentien pölystä
kutoslinjan kohdalla yhdentoista maissa aamulla
säkenöiviä pieniä timantteja
peilikuva anna niiden kirkkauden kappaleiden nousta
minun nähdä ne ilmassa korkeammalla kuin maailma

Mutta peilikuva älä unohda
kerro mustasta valostakin ja kaaoksesta
anna minun kertoa viime yöstä peilikuva
sinä et tiedä siitä mitään etkä sinä ollut täällä
voin kertoa peilikuva
voin kertoa
kun minä peitin sinut verhokankaalla
silloin juhlat vasta alkoivat

ja nyt etsin pölyn keskeltä timantteja
ja käyn nurkatkin läpi ja kaipaan sitä kirkkautta
peilikuva
sinun pinnallasi on tomua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti