Naakat pakenevat Puotilan matalan metroaseman katolle
kävelen suljetun pizzerian ohi
ne räyhäävät viistoon valoon
tämä on kesän viimeinen aamu
huomenna puoli seitsemältä tässä on pimeää
kun siihen mustuuteen sitten saa hukkua
niin voisiko se olla armollinen
en toivo kuin kunnollisia yöunia
tähtiä mustalla taivaalla
kerran keskiyöllä revontulia
ja jäätyneet luuni sekoittakaa
Reisisadamasta ostettuun pulloon
Russki Standard Platinumia
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti