Katajanokalla kadut ovat kapeita
niiden kulkusuuntia on vaikea aavistaa
jokaisen epäloogisen kaarteen takana voi kohdata
painajaisnäyn teollisen vallankumouksen ajalta
syyshämärässä kirkkaiden työmaalamppujen valossa
puretaan kunnianarvoisaa jugendlinnaa
ja raitiovaunu kolkkaa ohi
matkalla helvettiin
aikakaudet kasautuvat täällä hysteeriseksi sotkuksi
satamasta vaeltaa viikinkilaivalta paenneita
taakkansa alle lyyhistyviä ruumiita
silmänurkasta kadunkulmassa
voi nähdä Mauno Koiviston haamun
jostain raudankatkun alta
pyrkii merituuli sieraimiin
tuhansien vuosien
tuhansien lahonneiden vesiruumiiden tuuli
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti