lauantai 19. tammikuuta 2019

Runo syysreissusta Haapsaluun

Astral Weeks vie ajatukseni Haapsaluun
vietin siellä yksin syyskesän viikonlopun
se oli muka kirjoittajaresidenssi
itse päättämäni, itse maksamani
kirjoitin kyllä seuraavan romaanini taustoja
se taustatyö jäi kotiin palattua kesken
kun aloin kirjoittaa sitä romaania

mutta sain Haapsalussa kuitenkin kirjoitettua taustoja
sen verran, että olen voinut niihin edelleen nojautua
se on minulta jo määrätietoista

Buukkasin yhden hengen hostellihuoneen
tietämättä lainkaan millaiseen paikkaan olin menossa
no oli toki jotain hyviä Hostelworld-arvosteluja
eikä Haapsalussa ole montaa hostellia
enemmän olisi kylpylöitä ja kai jotain
kylpylähotelleja

Se hostelli oli julkisivuremontissa
tai siis sen päärakennus oli
se missä toimisto oli
kävelin läppärilaukkuineni hiestä märkänä pihaan
ja raksajätkät olivat blokanneet sisäänkäynnin
vai maalattiinko siellä jotain telineillä
en oikeasti muista enää
mutta se oli syyskuun ensimmäinen viikonloppu
ja lämmintä varmaan kaksikymmentä astetta
bussiasemalta oli pieni kävelymatka
ja olin kävellyt harhaan
luulin muistavani etukäteen katsomani reitin
enkä läppärilaukkua raahatessani jaksanut
pitää puhelinta toisessa kädessä
väijyä Google Mapsia

pitäisikö tässä runossa mainita vielä lisääkin
ihmiskunnalle haitallisia anonyymejä,
orwellilaisia joukkoistamispalveluita?
no mikä se nyt onkaan se palvelu
jonka kautta tsekkailin Haapsalun ruokaravintolatarjontaa?

Joskushan sitä tulee ajatelleeksi
että miksi sitä lähtee randomiin virolaiseen rantakaupunkiin
muka kirjoittamaan
syömään ihan hyvin muttei unohtumattomasti
juomaan vähän, mutta yksin eikä unohtumattomasti
ja onhan siellä se vanha piispanlinna
mutta senkin pihan oli vallannut vuosittainen nostalgiafestivaali
kolmekymppiset naiset vetivät lavalla
maalaisemäntien muotinäytöksen
ABBA soi ja Boney M soi
jengi veti kaksin käsin naamaan hiillosmakkaraa
Eesti rahvus on grillirahvus
sinne tultiin neukkuaikaisilla traktoreilla
ja paloautoilla ja ambulansseilla
siellä oli näet myös mobilistien kokoontumisajot
niitä meni pitkänä letkana Haapsalun pääkatua
joku oli oikeasti leikkuupuimurilla
näin suomalaisiakin autokuntia
taas yksi harrastus josta en tiedä mitään
tuskin nekään minun harrastuksestani

Haapsalun piispanlinnassa piti olla "Valkean rouvan" ikkuna
se on jokin kuuluisa kummitusjuttu
novellikin siitä on aikanaan kirjoitettu
ei se vissiin Aino Kallas ollut, mutta joku tunnettu
kai se ikkuna siellä olikin
mutta pihalla niin paljon grillimakkaraväkeä
etten pystynyt hahmottamaan, mikä ikkuna se oli

No, menin merenrantaan
siellähän on hullun pitkä rantapromenadi
vain parinsadan metrin päässä linnanhulinasta
eikä siellä ollut ketään
joku auttavainen lapsenlapsi kävelyttämässä mummoaan

Luin AKS:n historiaa
ja kuuntelin Astral Weeksiä kuulokkeilla

Siinä se on!
Ehdin jo miettiä
miksi minulle tulee Astral Weeksistä mieleen se älytön ja hieno reissu
onneksi tässä kaikessa on olevinaan jotain loogista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti