torstai 5. toukokuuta 2011

Runo turtuneesta turhautuneesta sydämestä

Ei ole mitään
Heräämisen ja nukahtamisen välissä
ei ole mitään
ei ole päiväunia
jos joku niitä näkee
päin näköä sitä
aamun ja illan välissä
ei ole mitään

Vihan ja rakkauden välissä ei ole mitään
Onnen ja epäonnen
turhuuden ja turhautumisen
välissä ei ole mitään

Aamun ja illan välissä ei ole mitään.
Ensimmäisen ja toisen kiellon välissä ei ole mitään
eikä toisen ja kolmannenkaan välissä
ole mitään.

Hahmon ja todellisuuden välissä ei ole mitään.
Sitä kulkee kymmenen kiertotietä
Hermannin, Kyläsaaren rantapolut
ja aamunkostean Vallilanlaakson pensaikot
sitä avainta etsimässä
sitä ei ole
siellä ei ole mitään
siellä oli kosteaa multaa,
maamyyrien koloja
paikkoja johon vetäytyä
siellä oli maailmoja
siellä oli kaikki
koloissa, pienissä maailmoissa
sinua siellä ei ollut
sen maan
ja sen taivaan
välissä ei ollut mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti