Vaasankatu vaimea katu minä kyllästyn sinuun
keväästä syksyyn lokaa ja pölyä
ihosolukkoa ihania muistoja
aamulla katumuspillereitä kaljaa
Vaasankatu vaimea katu minä suutun sinuun
Vaasankatu minä lyön vaikka vetoa
tänä vuonna toukokuu kaatuu taivaalta
valtavana massana angstimme niskaan
toukokuu, kesäkuu, elämä ja kuolema
Vaasankatu minä lyön vaikka vetoa
minä rakastun sinuun
Ja Vaasankatu ole hiljaa huomenna
aaveita notkuu sinun jokaisessa kulmassa
osa on rumia ja osa on kauniita
Vaasankadulla ovat kauniitkin hukassa
tammikuu, helmikuu, talvi ja kuolema
lumenpudottajia joka ikisellä katolla
Vaasankatu täynnä kuninkaallisia
lunta hiuksissa kruunu hukassa
Vaasankatu minä lyön vaikka vetoa
rakastun sinuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti