tiistai 7. helmikuuta 2012

Vielä yksi runo unien ja todellisuuden rajapinnalta

Lumi, sada tänä yönä tähän asuntoon
pölyisiin nurkkiin ja sänkyni alle
Lumi, sada valkoisena ja kylmänä
sada täydellisenä niin kuin sadat unissanikin
Lumi, ole kaunis ja kuolemankaltainen
harso todellisuuden peiliä vasten
Ole tänä yönä saatana sitä mitä odotan
ole kerrankin

Ole juuri niin julma kuin olet
pure jäiset hampaat verisuoniini asti
Anna minun nauttia siitä tunteesta
joka on totta vasta kun sattuu
Lumi, voisin hukkua sinuun
hengittää sinua ja kuolla sinuun
Tähtiä silmissä pakkasta sielussa
viimeisen matkani tehdä sinuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti