Katson valkeaa tähteä silmiin
tämä on totta ja tämä on unta
peilit, talviset peilit jäätyvät
kun hengitän niihin
Kun suljen valkean tähteni silmät
ja jätän omani avoimiksi
näen katossa varjoja vuosien takaa
talvista siinä kaupungissa
jossa vietin lapsuuteni
Sahanperän pihoista ja maanantaiaamuista
tammikuussa kun pakkanen tappaa
ja kun siristin silmiäni
ja oli kolmekymmentä astetta
katulamppujen jämäkkä hohde hajosi
kirkkaaksi unelmaksi
Ja kun nyt avaan valkean tähteni silmät
hän hajoaa samaan usvaan
hissi alaspäin ja valkea tähti on poissa
mutta säteilee sylissäni
Sahanperän pihoilla maanantaiaamuina
menin lumeen makaamaan
ja valkeat tähdet taivaalla
rakastivat minuakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti