Viimeinen mahdollisuus seisoa siinä risteyksessä
jossa saatana kohdataan
ei se ole tämän päivän asia
sinä sen sanoit että saatana
minä nauroin
nousin raitiovaunuun ja nauroin
ja kiskojen kirskuessa saatana
jäi kerrankin yksin
Siellä oli vihreää ja punaista
uuden aamun lauluja
jokaisella hengenvedolla
jotain parempaa
sinä saatana
jossain pusikon kulmalla
aina, mutta vain unena
Kuljin koko kierroksen
avain sopi oveen
ja ovi avaimeen
ikkuna oli auki
toipuvat juopot sisäpihalla
kuin muistutuksena
tänä kesänä
vain toinen meistä
voi surra turhia
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti