Raskaiden jalkojeni askeleet
konepajan kulmalla
siinä mihin rakennetaan uusia asuntoja
En minä tästä kohdasta omaa muistoja
ajatukset ovat omia
tunteet jotain mistä puhun yöllä silloin kun ei pitäisi
puhua mistään kenellekään
eikä ainakaan konepajan kulmalla
tarttua puhelimeen ja soittaa
siihen numeroon joka alkaa
siitä mihin järki ja kohtuullinen elämänasenne päättyy
mutta konepajan kulmalla
siellä ei enää valmisteta muuta
kuin epäonnistuneita kohtaloita
ja kun sanot: "mulla on nyt vähän muuta"
tajuan että liukuhihnalla
on muitakin kuin niitä tavanomaisia,
onnettomia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti