lauantai 13. marraskuuta 2010

Runo Aleksis Kiven ja Mikkelin välimaastosta

Viihdyt parhaiten huoneissa
joissa on nurkkia ja kulmia
ja aikaa piiloutua
viihdyt parhaiten tutuissa maisemissa
sen oven sisäpuolella
ilman toivoa

Olet linnoitus ja saari
viihdyt kirjojen kliseissä
sinä hyppäät junaan
ja odotat pettymystä
viihdyt sen turvallisessa huomassa

Mutta ei, et sinä viihdy
sinä vain luulet niin
ja jokaisen aamun koittaessa
on yritettävä uskoa valheisiin
muuttaa ne totuuksiksi
mutta siltikin, aina
uskottava valheisiin

Junat kulkevat paikkoihin joita et tunne
ihmiset sanovat asioita joita et arvaa
ei, sinä et tunne tätä maailmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti