torstai 25. marraskuuta 2010

Runo lumihangesta johon ajatukset voivat hukkua

Kerro minulle mitä tunsit kun makasit selälläsi joutomaalla
ja pyydystit niitä lumihiutaleita kielelle
viattomuutta voi olla vain kahdenlaista
aitoa ja tekaistua

Kun elämää romantisoidaan
ja säätiloista tehdään itseään suurempia asioita
niin sopii muistaa että todellista kylmyyttä
ei koskaan ole muualla kuin sydämissä

Sitäkin on nähty ja sitäkin on koettu.
On seisottu bussipysäkillä ja turhauduttu
vielä jostain paljon yhdentekevämmästä
kuin tämä tässä nyt.
Bussi ei tullut.
Nekin kyyneleet kuivuivat
ja tämäkin talvi loppuu.

Tulee uusi kesä
uudet jumalat
ja uudet ongelmat.
Niille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti