Runo joka saattaisi sijoittua alkukesän yöhön

Mitään muuta ei tarkoita olla tässä
ei mitään muuta kuin poissa muualta
millään muulla ei ole merkitystä kuin sillä
juuri tässä, poissa muualta

Minä en usko että mitään koskaan tapahtuu
aidan toisella, vihreämmällä puolella
se on juuri nyt ja tänä yönä
ensi kesänä voidaan vaikka viettää jo hautajaisia

Mutta nyt
nyt on elämä
linnut rääkyvät psykoosissa
nyt on elämä
ota järkesi ja hukuta se rannan kaislikkoon
unohda
älä kerro että aamua tuleekaan
unohda
juuri tässä
poissa tulevaisuudesta

anna sen pullon tyhjentyä
juo se viimeinen pisarakin
katso katseella joka on täynnä odotusta
mitä seuraavaksi ja ketä kiinnostaa?

Runo katujen, iltojen ja elämänkohtaloiden rajapinnalta

Vuodesta toiseen
hipsteristä toiseen
olen etsinyt samaa syytä
samaa syytä
ja montaa eri tunnetta
vuodesta toiseen
hipsteristä toiseen
olen ollut tajuamatta
nyt tajuan

Vuodesta toiseen
maanantaista toiseen
luulin että on olemassa
tyhjä nollatila
aukko johon tunne katoaa
vuodesta toiseen, hipsteristä toiseen
luulin että olemassa voi olla
vain jos katoaa siihen ja naurahtaa

Nyt tajuan että elämä on vinossa ja vinosti nauravissa
Nyt tajuan että kuolemakin on
Nyt tajuan että elämä on kesken päättyvä eeppinen tarina
Hollywoodissa ei käsikirjoitettu sinua
nyt tajuan että elämä on bussi Pihlajamäkeen
oksennus Vaasiksen ja Flemarin kulmassa
pullo viiniä liikaa
levy Swansia liikaa
pieni toiveikas ajatuksen häivähdys
väärään suuntaan, aina väärään suuntaan
Varpunen nokkimassa terassilla istuneiden jämiä

Vuodesta toiseen, hipsteristä toiseen
se varpunen kuolee äkkiä
ei sitä ole suunniteltu elämään
heräät uuteen aamuun
ja ikkunan takana
parvekelasin takana
uuteen varpuseen
tuskin samaan
eilinen kuoli jo
vuodesta toiseen
krapulasta toiseen
uuteen varpuseen

Sinun, idiootin ei tarvitse herätä uuteen elämään
mutta pelaa ne kortit
et ole varpunen.

Runo ruutuhameista, rehellisestä ihmisrakkaudesta, sisäpihoista ja sätkävehkeistä

Nojaa taaksepäin
uneksi
juuri nyt kaikki on hyvin
ajattele
ajattele taaksepäin
juuri nyt kaikki on hyvin
ole oma itsesi
milloin olit viimeksi sitä?
saatanan kusipää
älä ole oma itsesi.

Nojaa taaksepäin
katsele
on paljon mitä katsella
kuuntele
on paljon mitä kuunnella
istu puisen poydän ääressä
kun muut polttavat sätkätupakkaa
älä neuvo ketään
istu pöydän ääressä, juo kaljaa
älä neuvo ketään

Palaa sisälle
ruutuhameissa on totuus
palaa sisälle
ruutuhameet ovat tärkeämpiä
kuin sinun ajatuksesi tänään
ajattele niin, itseksesi
hymyile
tänään
älä ota paineita mistään
mene nukkumaan
näe unia siitä mistä niitä näytetään.

Runo lopuista ja loppujen herättämistä ajatuksista

Arvasitko tien tulevan tähän mutkaan
kun lupasit lähteä kulkemaan sitä
Näkyvyys huono, pensaikkoa, pusikkoa
molemmilla puolilla
vastaantulijat hengenvaarallisia
tähänkö mutkaan sinä ajattelit
että matkasi johtaa?

Tätäkö ajattelit kun seisoit meren rannalla
ja se oli huhtikuu ja tuuli puhalsi kylmänä
ja siellä oli muitakin, minäkin
pullosta kirkasta viinaa
kiertämään
ja tätäkö sinä ajattelit
kun huhtikuinen tuuli puhalsi meren rannalla
ja toisella puolella salmea ammuttiin tykeillä?

Sinulla on aina ollut reunalla kulkevan ote elämään
sillat on sinulle poltettaviksi
ja tulevaisuus helppo määritellä
kun on rohkeutta heittäytyä
mutta tätä sinä saat ajatella vasta nyt.
Tässä mutkassa voi tulla joku vastaan
tämä ranta saattaa olla viimeinen
tätä sinun on ajateltava nyt.

Tätä kesää sitä et unohda koskaan
mutta tulee seuraavia.

Runo toivonkipinästä, punaisesta, vihreästä ja violetista, huonosta punkista

Auringon laskiessa
ihmisten kustessa bajamajojen seinustaan
vasta silloin kesä tuntuu kesältä
ja kaikki on hetken hyvin

Vasta kun lämpötila laskee
ja volyymi nousee
ja viereisen seurueen koira ruokitaan suolakekseillä
vasta kun unohtaa huomisen
kaikki on hetken hyvin

Jyrkissä portaissa aamupäivällä
totuus liian lähellä
siellä ylhäällä
pääsitkö sinne asti?
sitä ei voi edes muistaa enää
auringon laskiessa
ihmisten kustessa

Vasta kun humala laskee
ja itsetuhoisuus nousee
ja violetin paidan solmut avataan tylysti teräaseella
vasta kun tunteet muuttuvat tuhovoimaksi
on kaikki hetken hyvin

Ja kun herää ja juo
kuka mitäkin
minä jasmiiniteetä, sinä kai kahvia
eikä edes muista sitä enää
eikä edes halua sitä enää
eikä edes tunne sitä enää
eikä mikään ole hyvin
eikä mikään ole huonostikaan
eikä mitään ole onneksi olemassakaan

Punainen, vihreä ja violetti
hämmennyksen ja toivon trikolori

Runo lauluista jotka laulettiin valheille

Kyllä minä voin hymyillä
kyllä minä heijastun valkokankaalle
salin vastarannalla
kyllä minä voin hymyillä
kyllä minä voin muistaa
ja voin muistellakin
kyllä minä voin unohtaa

Kyllä minä voin sanoa että
purppurankarvaisina iltoina ei ole muitakaan.
Kyllä minä voin lukea vaikka
jokaikisen tallentamani tekstiviestin
voi kyllä minä voin ahdistua
kyllä minä voin unohtaa sinutkin

Kyllä minä voin, ja jos en voi niin en halua
Kyllä minä voin mutta on vihaa ja uskoa
muistikuvia, moneen taipuvia
typeriä rakastajia
vihan komediaa
kyyneleitä
halua olla poissa
kyllä minä voin kukistua

Runo saunatiloista Neljännellä linjalla ja kaikesta sen jälkeen

Perjantai, perikato
ylimmällä lauteella
viisikin minuuttia
ylimmällä lauteella

yläkerrassa kuoro laulaa
ota pilleri, ota toinen
yläkerrassa
verisuonissa
viimeisellä lauteella
kuoro laulaa

Viisikin minuuttia
ja olet Turussa
nuku lääkkeiden unta
olet Turussa
et sinä tee sitä itsesi takia
olet Turussa
et sinä tee sitä

Viisikin vuotta
ja saattamassa
viisikin ateistin vuotta
sattuu se silti
nuku lääkkeiden unta
sitäkö sinä haluat
viisi minuuttia
minä tunnen sinut
et ole Turussa

Avaa silmät huomisaamuun
sisäpihalle
linnunlauluun
oksenna se pois
älä mene
oksenna se pois
jokaisen linnun lauluun
totuus niissä
sävel niissä
elä niissä
se on toukokuu saatana.

Runo pölystä, punkkarigraffiteista, Vaasankadun keväästä

On onni että tämä tapahtui viime viikolla
on onni että ei nyt
viime viikolla kuralätäköissä näkyi riitettä
viime viikolla varikset olivat eksyneitä
lentomatkalla vääriin suuntiin
viime viikolla maailma oli sairaan runkkarin fantasia
rumuutta ja väkivaltaa

On onni että mitään ei jätetty tälle viikolle
hengitä katupölyä ja totea
on onni että toukokuu alkoi vasta nyt
On onni että minä voin sivuuttaa tekstiviestisi
tällä viikolla
variksetkin
tietävät paikkansa

On onni että ensimmäisenä kesäpäivänä
näkee tulevaisuuden selvästi
menneisyyttä ei
on onni että talvi
on kieroutunut uni
hetken ajan
kieroutunut uni
ja niinkuin elämä ei pääty kuolemaan
ei kesäkään koskaan.

Runo turtuneesta turhautuneesta sydämestä

Ei ole mitään
Heräämisen ja nukahtamisen välissä
ei ole mitään
ei ole päiväunia
jos joku niitä näkee
päin näköä sitä
aamun ja illan välissä
ei ole mitään

Vihan ja rakkauden välissä ei ole mitään
Onnen ja epäonnen
turhuuden ja turhautumisen
välissä ei ole mitään

Aamun ja illan välissä ei ole mitään.
Ensimmäisen ja toisen kiellon välissä ei ole mitään
eikä toisen ja kolmannenkaan välissä
ole mitään.

Hahmon ja todellisuuden välissä ei ole mitään.
Sitä kulkee kymmenen kiertotietä
Hermannin, Kyläsaaren rantapolut
ja aamunkostean Vallilanlaakson pensaikot
sitä avainta etsimässä
sitä ei ole
siellä ei ole mitään
siellä oli kosteaa multaa,
maamyyrien koloja
paikkoja johon vetäytyä
siellä oli maailmoja
siellä oli kaikki
koloissa, pienissä maailmoissa
sinua siellä ei ollut
sen maan
ja sen taivaan
välissä ei ollut mitään.