Minä voin istua tässä tuntikausia sanomatta mitään
Juon lasin halpaa valkkaria ja juon toisenkin
puhun yhtyeistä ja puhun rahatilanteesta
nauran asioille joille tässä elämässä kuuluu nauraa
Olen täysin mukana ja puolittain humalassa
ja valomerkkiin asti kaikki on kirkasta
mutta kotimatkalla Vaasankadulla tiedän:
minä istuin tuntikausia sanomatta mitään
En sanonut mitään lievästi koleista öistä puistossa
en sanonut mitään Pariisin Kevääseen liittyvää
näen yksiä asioita ja ajattelen yksiä asioita
en sano mitään niistä asioista
valomerkki on sitä että haaveet sammutetaan
minä voin istua tuntikausia sanomatta mitään
Nojaan tuuletusparvekkeen kaiteeseen
kummituslinnan takana maailma mutisee omiaan
kehä voi jatkua viikkoja tai vuosia
tulee uusia syitä olla vaiti
uusia aamuja uusia tahmeita muistikuvia
silloin en muista enää sinuakaan
viileä tuuli leikkii hetken irtoroinalla
muut ovat tupakalla, minä juon viiniä
katson suoraan asioihin
enkä sano mitään.
torstai 31. toukokuuta 2012
tiistai 29. toukokuuta 2012
Runo käsityskyvyn tuolla puolen olevasta Kumpulasta
Tämä tarina ei ole tosi
aurinko tämän näyttämön yllä on osa kulissia
kuvittelen sen niin kirkkaaksi kuin haluan
kuvittelen huivipäiset äidit
tanssittamassa taaperoitaan
kuvittelen ruohikon vihreyden
kuvittelen taivaan
kuvittelen maan ja kuvittelen mullan
kuvittelen Elisan
tämä tarina ei ole tosi
tarinat eivät ole koskaan
Kumpula ei ole tosi
tämä kesäpäivä on pakoa varjoista
aurinko on yhtä kirkas muuallakin
tytöt ovat yhtä kauniita muuallakin
musiikki on akustista muuallakin
musiikki on,
muuallakin
Elisa ei ole tosi
tarinat eivät ole koskaan
Tiedän että palaan Kumpulaan
tarinoilla on itseisarvoa
valehtelu on kesäisin mahdotonta
Kumpula ei ole tosi
paikat eivät ole koskaan.
aurinko tämän näyttämön yllä on osa kulissia
kuvittelen sen niin kirkkaaksi kuin haluan
kuvittelen huivipäiset äidit
tanssittamassa taaperoitaan
kuvittelen ruohikon vihreyden
kuvittelen taivaan
kuvittelen maan ja kuvittelen mullan
kuvittelen Elisan
tämä tarina ei ole tosi
tarinat eivät ole koskaan
Kumpula ei ole tosi
tämä kesäpäivä on pakoa varjoista
aurinko on yhtä kirkas muuallakin
tytöt ovat yhtä kauniita muuallakin
musiikki on akustista muuallakin
musiikki on,
muuallakin
Elisa ei ole tosi
tarinat eivät ole koskaan
Tiedän että palaan Kumpulaan
tarinoilla on itseisarvoa
valehtelu on kesäisin mahdotonta
Kumpula ei ole tosi
paikat eivät ole koskaan.
torstai 17. toukokuuta 2012
Runo sumuun katoavista muistoista ja etäällä soivasta black metalista
Nyt kun on kirkasta
sukella pimeään
keksi muistot koska niitä ei ole
tässä huoneessa
tässä kaupunginosassa
keksi muistot
ja sukella pimeään
Kysy merkityksiä
Harjukadun katukiviltä
Populuksen terassin pöytien alta
keksi merkityksiä
sukella pimeään
Katso tarkkaan
aikaa on sekunteja
paina kaikki mieleen
keksi muistoja
sukella pimeään
Tee tarina siitä
aikaa on sekunteja
älä kerro kenellekään
keksi tarina siitä
elä se todeksi
nurkkapöydässä
aikaa on sekunteja
älä kerro kenellekään
kuuntele lintuja
katso kummituslinnaa
sukella pimeään
sukella pimeään
keksi muistot koska niitä ei ole
tässä huoneessa
tässä kaupunginosassa
keksi muistot
ja sukella pimeään
Kysy merkityksiä
Harjukadun katukiviltä
Populuksen terassin pöytien alta
keksi merkityksiä
sukella pimeään
Katso tarkkaan
aikaa on sekunteja
paina kaikki mieleen
keksi muistoja
sukella pimeään
Tee tarina siitä
aikaa on sekunteja
älä kerro kenellekään
keksi tarina siitä
elä se todeksi
nurkkapöydässä
aikaa on sekunteja
älä kerro kenellekään
kuuntele lintuja
katso kummituslinnaa
sukella pimeään
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)