Runo hiekoitussorasta ja putkiremppajätkistä

Täällä mäen alla on helmikuussa vaikeaa
jokainen tuuli tuo katusoraa kenkiin
huomioliivimiehiä ja hiekkapyörteitä
leijuu ikkunasta sisään

käyn iltaisin hiekkavuoteelle
en ole satujen prinsessa
näen unia kunnon eteismatosta

helmikuusta kolme vuotta sitten
viiltävästä auringosta reisisadaman ikkunoissa
sora jäi somistamaan terminaalia

Runo d-vitamiinista

asioita joita näen aamuisin:
pieniä luistelijoita raskaan taivaan alla
toistuvia unia kääpiöistä
vedeksi laimeneva räntä
oli ainakin todellisuutta

aamuisin yritän elää valheessa
herätyskelloni soittaa unilauluja
pimeän vuodenajan horroshymnejä
mutta räntä hakkaa ikkunaan
enkä nukahda uudestaan

juon jasmiiniteetä
ja kirjoitan siitä facebookiin
menen ilta illalta aiemmin nukkumaan
ei niin etten haluaisi herätä koskaan
haluan herätä silloin
kun ei enää nukuta