Runo kuvittelemastani kaupungista

Linnavuoren ja joen välissä kaupungilla ei ole paljoa tilaa
mutta se ei suostu kyhjöttämään ahtaasti
kaiken maa-alansa se käyttää yhtä tarkkaan
kuin uupunut kapealla vuoteella
mutta puhtaissa lakanoissa

On alkusyksy, ja odotan näkeväni naakkoja kirkontornien vaiheilla
punaisia ja keltaisia lehtiä sinisten ja vihreiden talojen pihoilla
uusia opiskelijoita humalaisissa riemusaatoissa poikkikaduilla
vanhan porvariston aaveen Toomemäen muistomerkkien katveessa
ja kulttuurin huomisen Gen-klubin pihalla illalla

olen tullut tänne hahmottaakseni mittasuhteita
ja sijoittaakseni maailmankartalle näkemiäni unia

Tarvitaan vain katoava hetki
oikea viisto valo
fantasian ja kokemuksen kultainen leikkaus

väitelause: tällä paikalla ei tapahtunut mitään
vaikka tällä paikalla tapahtui kaikki

Runo Kärdlasta

Sade tuli toisena päivänä
ja huuhtoi vihreät ja keltaiset talot väreistään
sade ajoi remonttimiehet jonnekin en tiedä minne
ja kirkko sai värjötellä yksinään
sade koetti täyttää Nuutrijoen
mutta sade ei onnistunut sitä täyttämään
ja sen yli kulkevat kymmenet pienoissillat
saivat yhä suorittaa niille sälytettyä tehtävää

olla kulkijatta kun ei kulkijoita ole
lyödä rajapyykkejä kun ei tarvita rajaa
kuulostella aamulla kukonlaulua
nähdä unta suurista virroista
joiden yli kaivataan mahtavia siltoja
pylväitä ja kaaria ja korkeita kaiteita
mutta täällä ei ole mitään ylitettävää