Runo vuosisadan ankeimmasta talvesta

valoton talvi
ikuinen laskuhumala
juopon oksennus Siima-baarin edessä
kun palaan R-kioskilta lataamasta matkakorttia
tuuli ja tihkusade tiskirätteinä päin naamaa
onko mahdollista selviytyä
jos vain uskoo

tekee mieli huutaa vihamieliselle maailmalle
että tytöt käyttävät ensi kesänäkin lyhyitä shortseja
että Kumpulan kyläjuhlat järjestetään taas
että täällä huudetaan nauretaan itketään rakastetaan
että täällä vallankumous elää kyllä sydämissä

mutta kun vaikenen
suljettujen liikehuoneistojen ikkunat tuijottavat mykkinä
vain halvan pornoluolan ovesta tulee virolainen raksamies
vetää kaksin käsin takinkaulusta pystyyn

yöllä näen monia unia monista täyttymättömistä unelmista
herään ja tiedän kokeneeni tämän ennenkin

tämä ei ole todellista
suljen silmät
tiedän mikä on